Sammallahti

Sammallahden tila

Sammallahden tilalla on ollut vakituista asutusta mahdollisesti 1500-luvulta alkaen. Sukumme historia tilan omistajina alkoi kuitenkin vasta 1869. 1900-luvun alkuvuosina tilaa kehitettiin akitiivisesti ja lehmien, hevosten, sikojen ja kanojen ohella tilalla kasvatettin lampaita. Lampaat laidunsivat tilan talouskekuksesta hieman kauempana Heposelän ranta-alueita. Vuonna 1930 tilan maatalousmaat koostuivat 39,4 hehtaarista peltoa sekä 32,6 hehtaarista avoimia laitumia. Näiden lisäksi laidunnettiin metsää talouskeskuksen läheisyydessä. Liperin 1930-luvun maatalousnäyttelyissä tilan lampaat ylsivät palkintosijoille, mutta sotien jälkeen lampaiden merkitys vähitellen hiipui lypsykarjatalouden nousun myötä. Lampaat palasivat tilalle 2010, kun tilan talouskeskusta ympäröivän perinnebiotoopin kunnostus aloitettiin.


Suomenlampaat

 Katraamme koostuu ruskeista suomenlampaista, jotka kuuluvat alkuperäisrotujen säilytysohjelmaan. Suomenlammasta on kasvatettu vuosisatoja suomalaisilla maatiloilla ja rotuna se on sopeutunut hyvin paikallisiin oloihin. Suomenlampaat ovat ovat luonteeltaan virkeitä ja eloisia ja alkuperäisroduille tyypilliseen tapaan yksilöiden väliset erot ovat suuria. Suomenlammasta on jalostustarkoituksessa viety yli 60 eri maahan sen kauniin villan sekä vertaansa vailla olevien emo-ominaisuuksien vuoksi.

Sammallahden lampaita myymme eloon jalostuseläimiksi lammastiloille sekä maisemanhoitajiksi asianmukaisesti rekisteröityneille harrastelijoille. Tilamme kuuluu tuotosseurantaan sekä maedi-visna ja scrapie -terveysvalvontaohjelmiin. Tilamme status on MV1/SC2.


Tuoretta lihaa suoraan tilalta

Tilalta myydään tuoretta karitsan lihaa. Teurastuksia on muutaman kerran vuodessa ja lihat tulee varata etukäteen. Tuottamamme liha on eettisesti ja ekologisesti kestävää, ja tärkeintä meille on lampaiden mahdollisuus lajityypilliseen elämään.
Lue lisää

Perinnebiotooppi

Tilan talouskeskusta ympäröi perinnebiotooppi, jonka laidunnus on jatkunut lähes yhtäjaksoisesti arviolta pari sataa vuotta. Laitumen käyttö väheni lypsykarjatalouden tehostumisen myötä ja kokonaan ilman laidunnusta alue oli vuosina 2004 - 2009 lypsykarjatalouden päätyttyä tilalla. Maisemallisesti ja lajistollisesti merkittävän, metsä-, niitty- ja ketoalueista koostuvan perinnebiotoopin kunnostus aloitettiin neljän hehtaarin alalla 2010, ja suurimman osan hoitotöistä tekevät lampaat. Ennen kunnostus- ja hoitotoimenpiteiden aloittamista  perinnebiotooppi luokiteltiin toiseksi korkeimpaan arvoluokkaan M+ (maakunnallisesti arvokas +). 
Lue lisää

Siikakosken ruismylly

Tilan historiaan liittyy läheisesti talouskeskuksesta neljän kilometrin päässä sijaitseva Taipaleenjoen Siikakoski, joka oli 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa alueellisesti merkittävä teollisuusyhteisö sahoineen ja kehruu- ja kutomotehtaineen.
Lue lisää