Kesällä 2008 Pohjois-Karjalan ympäristökeskus kartoitti Taipaleenjoen valuma-alueella luonnonmonimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä. Koska monimuotoisuuskartoitus kuuluu ympräristötuen ehtoihin, pyysimme kartoitusta tekevää biologia vilkaisemaan tilakeskuksemme välittömässä läheisyydessa sijaitsevaa vanhaa, kivistä laidunta, niin sanottua vasikka-aitausta.
Paikan nähtyään biologi oli silminnähden ihastuksissaan ja kasvilistan laadittuaan ehdottomasti sitä mieltä, että kohdetta kannattaisi hoitaa perinnebiotooppina. Alueen kooksi rajattiin noin 4 hehtaaria, josta noin kolmannes on metsälaidunta.
Pohdimme aikamme vaihtoehtoja hoidon järjestämiseksi. Perinnemaiseman vuosittainen niitto käsin ei kuulostanut houkuttelevalta suuren työmääränsä vuoksi. Myös eläinten vuokrauksesta luovuttiin vastuukysymysten vuoksi. Lampaaseen päädyimme sen erinomaisen perinnearvon vuoksi; mikä sopisi paremmin laiduntamaan luontoamme kuin aidon alkuperäisrotumme suomenlammas!
