Eläimet

Juuli ja kevään 2015 karitsat

Sammallahden tilalla kasvaa suomenlampaita ja itäsuomen karjaa eli kyyttöjä. Molemmat ovat aitoja alkuperäisiä suomalaisia eläinrotuja ja hienoa niissä on juuri tuo paikallisiin oloihin sopeutuminen.

Sekä suomenlammas että kyyttö ovat tottuneet pärjäämään ihmisen rinnalla karussa pohjolassa. Ne ovat luonteikkaita ja kekseliäitä ja mikä mukavinta, jokainen on omanlaisensa yksilö. Alkuperärotuiset eläimet ovat jalostuneet terveiksi ja kestäviksi. Emolampaat, eli uuhet, voivat elää kymmenvuotiaiksi, eikä ole harvinaista, että emolehmäkyyttö on voimissaan vielä yli 15-vuotiaana.

Kyyttö on uhanalainen rotu, joka 1980-luvulla uhkasi kadota kokonaan. Kyyttö saatiin pelastettua ja kanta on viime vuosina elpynyt, kiitos siitä kuuluu teille kuluttajille, jotka arvostatte kyytön maitoa ja lihaa. Kyytöstä saatavien tuotteiden kuluttaminen onkin parasta mahdollista tukea rodun säilyttämiseksi. Kyyttö on murresana väritykselle, jota tavataan yleisesti itäsuomenkarjalla. Kyytön punaruskeat kyljet erottaa toisistaan selän päällä kulkeva valkoinen juova, joka on sahalaitainen kuin kyykäärmeellä.
Pääsky ja Mielikki

Kaikilla eläimillämme on nimet ja tunnemme niiden erityispiirteet. Kyyttölehmämme Pääsky on lauman johtaja ja saa laumansa kuriin pelkällä katseella. Pääskyn katseen kohteeksi saattavat joutua myös kaupunkilaisvieraat, jotka ovat eksyneet Pääskyn mielestä väärään paikkaan. Siitossonnimme Niilo puolestaan on leppoisa kaveri, joka kaipaa koko ajan rapsutusta.

Lammaskatraamme johtajauuhi Juuli luotsaa laumaansa lempein ottein. Juuli tulee hyvin juttuun myös ihmisten kanssa ja tulee mielellään tutustumaan vieraisiimme. Myös suurin pässimme Jätti on lupsakka lammas, joka kulkee mielellään pihamaalla lastenkin taluteltavana.
Elvis ja kanat, tyrnäväläisiä maatiaisia.